- ...erikseen
-
Lisähuomautuksena edelliseen mainittakoon, että kaikki operaatiot
ovat todellakin määritettävissä merkeittäin, mutta se ei ole
välttämättä aina mielekästä. Tämän seikan tarkempi tarkastelu
joudutaan tässä yhteydessä sivuuttamaan.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...(1949)
- Enismmäisenä tietokoneena pidetty ENIAC (1946)
ei tosiasiassa ollut universaali.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...bittiä
-
Alan kehityksestä mainittakoon, että ensimmäisessä Intelin
mikroprosessorissa sananpituus oli 4 bittiä, ja moderneissa
tietokoneissa se on 64 bittiä.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...kalleuteen
- Vielä nykyäänkin
käytetään 1 bitin sananleveyden prosessoreja tietyissä erikoissovelluksissa.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...1947.
-
Tietokoneiden rakenteen monimutkaistuminen yksityiskohtien tasolla
heijastuu kuvaavasti niiden konekäskyjen määrässä: kun ensimmäisen
toiminnallisen EDVAC-tyyppisen tietokoneen, Cambridgen yliopistossa vuonna
1949 valmistuneen EDSACin 18 konekäskyä sisälsivät jo useimmat nykyistenkin
koneiden konekäskyjen perustyypit, oli 1970-luvun alussa melko yleisten
HP2100-sarjan minikoneiden käskykannassa jo 80 operaatiota, ja nykymallisen
Intel Pentium -prosessorin ohjaamiseen tarvitaan yli 120 konekäskyä.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...(222#222-223#223).
- Toisin kuin tässä esimerkissä, yleensä
ei symbolista konekieltä käyttävän ohjelmoijan tarvitse huolehtia
ohjelmalleen varattavien muistialueiden yksityiskohtaisesta
muistiinsijoittelusta, vaan sen voi jättää käännösohjelman
tehtäväksi.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...laatimista.
-
Suurten ohjelmistojen laatiminen on silti edelleen hyvin vaikeaa,
ja jo nelisenkymmentä vuotta on puhuttu ``ohjelmistotuotannon
kriisistä'', kun tietokoneiden ohjelmoinnin tehokkuus ei parane
läheskään samalla nopeudella kuin laitteiden kapasitetti. Voidaan
myös sanoa, että monista innovaatioista huolimatta nykyiset
ohjelmointikielet silti monessa perustavassa suhteessa muistuttavat
1950-luvun lopulla esiteltyjä kantamuotojaan.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...asti.
- Eräajojärjestelmää sovelletaan
edelleen esimerkiksi vaativia laskentatehtäviä supertietokoneympäristössä
suoritettaessa: vaikkapa sääennustuksen laskemiseen on tarkoituksenmukaisempaa
varata hetkellisesti koko käytettävissä oleva tietokonekapasiteetti
ja vapauttaa se sitten seuraavalle työlle kuin ``kilpailuttaa''
ennusteen laskemista muiden samanaikaisesti tekeillä olevien töiden
kanssa.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...C:llä.
- Itse asiassa myös
EMACS itse sisältää osanaan täysimittaisen LISP-tulkin, jonka avulla
käyttäjä voi halutessaan laajentaa editorin toimintoja rajattomasti.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...suuriin.
-
Esimerkiksi nykyisissä (2002) mikrotietokoneissa on keskusmuistin koko
tyypillisesti 128-512 megatavua, ja tukimuisteina käytettyjen kiintolevyjen
koot vaihtelevat välillä 4-32 gigatavua. Levymuistit ovat siis tyypillisesti
noin sata kertaa tilavampia kuin keskusmuistit.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...rinnalla.
- Tietokoneiden laskentateho on 1970-luvun alusta
lähtien kaksinkertaistunut säännöllisesti noin puolentoista vuoden
välein - ilmiö, joka tunnetaan ns. Mooren lakina -
joten nyt (1999) kaupasta ostettava mikrotietokone on yhtä tehokas
kuin kymmenen prosessorin rinnakkaiskone vuodelta 1994, ja voittaa
tehossa sataprosessorisen supertietokoneen vuosimallia 1989.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...sanomia.
-
Tarkkaan ottaen väylä on kuormituksen vähentämiseksi yleensä
jaettu noin kymmenen toisiaan lähellä sijaitsevan koneen segmentteihin,
jotka on kytketty yhteen segmenttien välistä tietoliikennettä
säätelevillä silloilla tai reitittimillä.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...Intelligence''
-
Nimen keksi tiettävästi LISP-kielen kehittäjä ja
osituskäyttöjärjestelmien varhainen puolestapuhuja John McCarthy
vuonna 1956 järjestetyssä ns. Dartmouthin kesäkoulussa, josta
tekoälytutkimuksen nykymuodossaan katsotaan
alkaneen.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...älykkyyttä.
-
Teoksesta E. Rich, K. Knight, ``Artificial Intelligence'' (1991).
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...symbolimanipulaationa.
-
Selkeimmin tämän ``symbolijärjestelmähypoteesin'', jonka
mukaan järjestelmä on älykäs, jos ja vain jos se pystyy
universaaliin symbolimanipulaatioon, muotoilivat Allen Newell
ja Herbert Simon artikkelissaan The Physical Symbol System
Hypothesis vuodelta 1976.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...toimimista''.
- Esimerkiksi ``tuolin'' käsitettä ei voi
tyhjentävästi määritellä kuvailemalla sen rakentuminen alikäsitteistä
``jalat'', ``istuin'', ``selkänoja'' tms., koska jokaiselle tällaiselle
kuvailulle voidaan löytää vastaesimerkki kappaleesta, joka rikkoo
annettua sääntöä ja jota silti sanottaisiin ``tuoliksi''. Ainoa käypä
määritelmä näyttäisi olevan, että (ihmis)tuoli on mikä tahansa esine,
jolla ihminen voi istua - mutta tällainen määritelmä edellyttää
kokemukseen perustuvan ymmärryksen siitä, millä edellytyksillä ihminen
voi istua jossakin, ja tällaista ``ruumiillista'' ymmärrystä tietokoneella
ei tietenkään voi olla.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
- ...koskee.
- Tässä käytetty Eliza-ohjelman versio sisältyy
kappaleessa 9.3 esimerkkinä tarkasteltuun
EMACS-editorin, jossa se käynnistyy komennolla ``doctor''.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.