Brittiläinen matemaatikko ja tietojenkäsittelyteoreetikko Alan Turing esitti vuonna 1950 sittemmin ``Turingin testinä'' tunnetuksi tulleen operationaalisen määritelmän (oik.\ määritelmäehdotuksen) sille, milloin voisimme sanoa tietokoneen toimintaa ``älykkääksi''.
Turingin kuvitteellinen testiasetelma on kyselypeli, johon osallistuu kolme pelaajaa: A (vakuuttaja), B (harhauttaja) ja C (kyselijä). Pelaaja C saa esittää A:lle ja B:lle vapaamuotoisia kirjallisia kysymyksiä, mutta ei näe heitä. Pelin versiossa I pelaajat A ja B ovat mies ja nainen, ja C yrittää kyselemällä selvittää kumpi on kumpi. A yrittää vakuuttaa C:n omasta oikeasta sukupuolestaan, kun taas B yrittää saada C:n päätymään virheelliseen lopputulokseen. Pelin versio II on muuten samanlainen, mutta pelaajat A ja B ovat nyt ihminen ja kone. Turingin määritelmän mukaan peliin osallistuvaa konetta voidaan pitää älykkäänä, jos ``tyypillinen'' kyselijä C erehtyy version II pelissä yhtä usein kuin version I pelissä.
Turingin testi herättää runsaasti mielenkiintoisia kysymyksiä, joista ensimmäinen on tietenkin voivatko tietokoneet koskaan läpäistä (aihepiiriltään rajoittamatonta) Turingin testiä? Inhimillistä keskustelua jäljitteleviä ohjelmia on laadittu vuosien mittaan useita, alkaen Joseph Weizenbaumin leikillisestä Eliza-``psykoterapeutista'' (1966), mutta nämä ovat kaikki olleet aihealueiltaan suppeasti rajoitettuja. Tällaisten keskusteluohjelmien kesken pidetään nykyisin vuosittain jopa kilpailu, jossa palkitaan se ohjelma joka saa harhautettua useimmat tuomarit järjestetyssä ``rajoitetussa Turingin testissä''. Tämän ns. Loebner-kilpailun tulosten perusteella voidaan arvioida, että ainakin vielä ollaan kovin kaukana todellisen Turingin testin läpäisevän ohjelman syntymisestä.
Malliksi on kuvassa 13.2 näyte
Eliza-ohjelman kanssa käydystä keskustelusta (käyttäjän
kirjoittamat rivit on merkitty ``>''-merkillä). Kuten nähdään,
ohjelman toiminta vaikuttaa aluksi järkevältä, mutta jo muutaman
rivin vuorovaikutuksen jälkeen tulee näkyviin, että se itse asiassa
vain muuntaa käyttäjän sille antamia syötetekstejä toiseen muotoon,
``ymmärtämättä'' varsinaisesti lainkaan mitä keskustelu koskee.
Toinen kysymys on, onko Turingin testi hyvä älykkyyden määritelmä? Sen perusteellahan ainakaan koirat ja pikkulapset eivät olisi älykkäitä, ja toisaalta keskusteluälykkään tietokoneen kyvyt eivät välttämättä riittäisi ihmisenkaltaiseen älylliseen toimintaan reaalimaailman muuttuvissa tilanteissa.